Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2011.

Loistava vuosi!

On aika laittaa muistikirja kiinni tältä vuodelta:)

Mielenkiintoisia asioita on tapahtunut ja tapahtuu. Jos kuluneesta vuodesta pitäisi poimia jotain opetuksia tai mieleenpainuneita yksityiskohtia, niin niistä varmaan suurin ja tärkein on se, että visiosta tulee tunteiden ja tekojen toimesta totta. Uskotko?














Palataan ensivuonna!
Menestystä!
Pasi :)

Opettele kuuntelemaan

Sosiaalinen media ja työkalut kehittyvät jatkuvasti. Osa some -periaatteista on kuitenkin pysyvämpää sorttia, ja niistä on hyötyä, jos haluat viehättää asiakkaitasi ja rakentaa brändiä, josta tykätään ja pidetään.

Seuraavien viestien kuusi vihjettä ovat kullanarvoisia:

#1 Kuuntele ensin, äläkä lopeta kuuntelua koskaan
Niin houkuttelevalta, kuin se tuntuukin, että osallistuu keskusteluun, kannattaa aina muistaa että 50% viestinnästä on kuuntelua ja 50% puhetta. Jos asiakkaat haluavat äänensä kuuluviin, sosiaalinen media tarjoaa tähän oivat välineet, ja samalla se tarjoaa oivat välineet asiakkaiden kuuntelemiseen.

Testauksen viisi vaihetta

Testaamisella pyritään poistamaan mahdolliset määrittely- ja toimintavirheet, varmistetaan ohjelmiston toiminnallinen ja ohjelmallinen laatu, sekä vähennetään riskikohteita. Testauksella pyritään optimoimaan projektin kustannus-hyöty -suhde.

Testausprosessin lähtökohtana on yritystasoinen testistrategia, jossa määritetään tavoitteet, prioriteetit, toimitus- ja keskeytysehdot testauksen vaiheineen, sekä testauksen toimintatavat.

Jokaiselle projektin vaiheelle tehdään yksityiskohtainen testaussuunnitelma, jossa kuvataan vaiheiden sisäiset vastuut, tekijät ja aikataulut, sekä testauksen kohdennusalueet, testiympäristöt ja versioinnit.

* Perustestausprosessi sisältää viisi päävaihetta; suunnittelu, määrittely, suoritus, kirjaus ja testauksen tarkistus
* Testaus voidaan jakaa viiteen päätasoon; hyväksymistestaus, regressiotestaus, happotestaus, pilottitestaus ja käyttöönottotestaus.

Testausprosessi voidaan organisoida osaksi pääprojektia tai sitä varten voidaan perustaa oma testiprojekti, …

Vaatimusten hallintaprosessi

Vaatimusmäärittelyn tärkein osuus projektin aikataulun ja budjetin varmistamiseksi on vaatimusten hallintaprosessi.

Hallintaprosessi sisältää
* Vaatimusten, arkkitehtuurin, laadun, dokumentaation, versioinnin ja säilytyksenhallintaa
* Työprosessin ja muutoshallintaprosessin hallintaa, eli kuka tekee ja mitä, ja kuka hoitaa muutokset
* Vaatimuksiin tulevien muutosten hallintaa, sekä muutosten luokittelua, käsittelyä ja vaikutusten arviointia.

Vaatimusmäärittelyn testauksella varmistetaan, että hahmoteltu tietojärjestelmä vastaa sille asetettuja tilaajan tarpeita ja vaatimuksia, määrittelykuvaukset noudattavat sovittuja ohjeita, standardeja ja systeemityömenetelmiä.

Testauksen suunnittelu kohdistuu lähinnä vaatimusmäärittelyn sisällölliseen testaukseen ja siinä pyritään todentamaan ja arvioimaan käyttötapausmallin ja liiketoiminnan käsitemallin sisältöjä ja tekotapoja esimerkkitapauksilla.

Vaatimusmäärittelyn merkitykset

Vaatimusmäärittelyllä tarkoitetaan vaatimusten keräämistä, tarkentamista, mallintamista, sekä muutostenhallintaa. Vaatimusten kerääminen ja mallintaminen ei ota kantaa toteutustekniikkaan.

Vaatimusmäärittelyssä on hyvä keskittyä vastaamaan kysymyksiin mitä, mikä, ja miksi, eli mikä on ratkaistava ongelma, miksi järjestelmää tarvitaan, mitä tietoa järjestelmä tuottaa ja käyttää, mitä liittymiä järjestelmällä on. Määrittelyn pyrkimyksenä on ennakolta varmistaa, että kaikki tarpeet otetaan huomioon ja selvitetään mitkä järjestelmän piirteet vastaavat tarpeisiin.

Tietojärjestelmäprojektien lähtökohtana pitää aina olla liiketoiminta ja sen tarpeet.

Riskienhallinta laadun työkaluna

Riskienhallinnalla tarkoitetaan projektille epäsuotuisien tapahtumien ennakointia, riskitekijöiden tunnistamista, vaikutusten arviointia, sekä ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelua ja toimeenpanoa projektin onnistumisen varmistamiseksi.

Riskienhallinnan prosessissa: Listataan, luokitellaan ja kuvataan tunnistetut riskitAnalysoidaan toteutumisen todennäköisyys ja vaikutuksen suuruus, sekä tunnistetaan projektin kriittiset osa-alueet ja valitaan soveltuvimmat menetelmät riskien todennäköisyyden pienentämiseen, siirtämiseen ja kantamiseen.

Prosessissa suunnitellaan lisäksi riskienhallinnan toimenpiteet, ajankohdat, niiden vastuut ja kustannukset.

Riskienhallinta on systemaattista laadunvarmistusta, jossa hyödynnetään kaikkia mahdollisia näkökulmia, asiantuntijoita, kokemuksia ja tietoa, sekä dokumentoidaan nämä tulevaa tekemistä varten.

Laadunhallinnan parantaminen

Laadunhallinan ja -varmistuksen perusidea sisältää aina jatkuvan kehittämisen näkökulman. Projektien laadunhallintaa voidaan parantaa selkeyttämällä seuraavia osa-alueita:

Ohjauksen käytännöt, kokoukset, raportointi ja seurantaTiedottamisen ja viestinnän käytännöt, kuka, mitkä, koska ja kenelleRiskien seuranta, tietojen ylläpito, varautumissuunnitelma ja niiden käyttöVarmistuksen ja valvonnan menetelmät, katselmoinnit, tarkastukset ja auditoinnitMuutoshallinnan toiminta, kuka ehdottaa, suunnittelee ja hyväksyy muutokset ja mitenOhjelmistotuotannon räätälöinnin ja projektihallinnan työkalut ja käytettävät työvälineetProjektityön yleiset hankintakäytännöt, esittely, tilaaminen ja hyväksyminen ja jatkokäyttö

Projektilla on aina alku ja loppu

Projektilla on aina alku ja loppu. Jokaiselle projektille on tehtävä loppuraportti ja pidettävä päätöskokous, jossa arvioidaan projektin tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, sekä varmistetaan saatujen oppien huomioiminen tulevaisuudessa..
Päätöskokouksen tarkoitus on täydentää projektin loppuraporttia, varmistaa jatkuva kehitys, hyväksyä projektin tulokset, vapauttaa projektiorganisaatio ja sopia lisätoimenpiteistä seurannan ja tavoitepoikkeamien korjaamiseksi.
Projektin jälkiarvioinnilla ja seurannalla varmistetaan jatkotoimenpiteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, sekä tuetaan liiketoimintajohdon strategista päätöksentekoa jatkotoimenpiteistä.