Siirry pääsisältöön

Tekstit

Intressiryhmiä on heikennettävä

Organisaation suorituskyky ei kestä liian voimakkaita intressiryhmiä. Niitä on pyrittävä heikentämään. Tämä voi onnistua poistamalla intressiryhmän synnyn syy. Tällöin jäljelle jää ryhmä ihmisiä, joilla ei ole yhteistä intressiä. Intressiryhmät tuottavat erittäin harvoin, jos koskaan, mitään organisaation toimintaa virkistäviä ilmiöitä tai ideoita. Monesti ryhmät syntyvät siitä syystä, että ihmiset ovat tottuneet tuntemaansa ja pelkäävät tuntematonta, muutosta. Muutokselle on hankittava oikeutus, ennenkuin ryhmät voivat hyväksyä sen. Yksi tapa on toteuttaa muutos erillisenä projektina.

Parempi johtaja johtaa

Nykypäivän kiireen keskellä ihmisillä ei ole aina aikaa arvioida toisia ihmisiä muuta kuin ensivaikutelman mukaan. Konflikti voi olla siis lähtöisin vain siitä, että osapuolet projisoivat toisensa joksikin muuksi kuin mitä he oikeasti ovat. Joskus on parempi, että johtaja konkreettisesti johtaa kahden ihmisen yhteisen sävelen etsimistä. Tämä siitä syystä, että organisaation näkökulmasta ryhmädynamiikantoimivuuso on johtajan vastuulla. Johtajan pitää aina tapauskohtaisesti harkita kuinka paljon hän voi ja uskaltaa hajauttaa vastuutaan muille.

Hyvä organisaatio

Hyvät organisaatiot haluavat aina menestyä. Menestys vaatii oikean ajoituksen oivaltamisen lisäksi malttia, koska se ei koskaan tule silmänräpäyksessä, vaan sitä pitää ennakoida. Menestyjän on uskallettava luottaa omaan näkemykseensä ja tehtävä lujasti töitä tämän näkemyksen lupaamien tulevaisuuden odotuksien varassa. Jos suunta on väärä, organisaatioksi kehittyneessä yrityksessä sitä voidaan muuttaa.

Arvot johtavat toimintaa

Organisaatio on päämäärätietoinen yksikkö ja siksi sen arvojen tulee johtaa toimintatapaan, jonka avulla organisaatio pärjää kilpailussa ja pystyy vastaaamaan ympäristön sille asettamiin haasteisiin. Periaatteessa, tuloksellinen organisaatio ei kohtaa eettisiä ristiriitoja toiminnassaan, sillä se voi olla tehokas vain kunnioittamalla jäseniään ja ympäristöään. Vain osoittamalla kunnioitusta organisaatio saa käyttöönsä jäseniensä todellisen potentiaalin.

Motivaatioroottori

Motivointi on ihmisten johtajan tärkein työväline. Motivoinnissa on muistettava sen perimmäinen tarkoitus, eli saada ihmiset käyttämään aivojaan mahdollisimman suurella kapasiteetilla tavoitteen ja tuloksen saavuttamiseksi. Tarpeilla johtaminen ja tarpeiden oivaltaminen parantavat ryhmädynamiikkaa huomattavasti ja helpottavat johtajan työtä. Hyvän johtamisen periaatteiden mukaisesti organisaatiolla ei ole oikeutta tyydyttää jäseniensä tarpeita eriarvoisesti. Toinen periaate on se, että työntekijän on voitava luottaa organisaation haluun tarpeiden tyydyttämisessä. Ulkoinen motivointi johtaa työntekijöiden kohtelemiseen massana. Ulkoisessa motivoinnissa kaikille annetaan sama kannuste ilman kannusteen merkityksen arviointia.Sisäisen motivaation eli tapeiden johtamisen kohdalla kyse on tunteesta ja liittymisestä ryhmään, sekä organisaatioon.Tämän taustalla ovat usein ihmisen perustarpeet, turvallisuuden tunne, liittymisen ja arvostuksen tarve.

Organisaatio konfliktin keskiössä

Jos konflikti syntyy organisaation toiminnasta, löytyy perussyy tavallisesti tehdyistä päätöksistä, tai organisoinnista. Tämä johtuu siitä, että aina kun organisaatiossa tehdään päätöksiä kaikki eivät voi olla samaa mieltä, joten syntyy konflikteja. Organisaation toiminnasta johtuvia ongelmia on ratkaistava yhteisöllisestä näkökulmasta. Kun kyse on kokonaisuudesta, konflikti ei voi olla kiinni yhdestä ihmisestä, vaikka se siltä näyttäisikin. Yhteisöllisen näkökulma tarkoittaa yhdessä tehtävää ratkaisun hakua ja ryhmän toimivuutta, jolloin myös konfliktin syy katoaa.

Organisaation konfliktiherkkyys

Organisaation konfliktiherkkyys nousee aina talouden kautta. Silloin kun yrityksellä menee heikommin on konflikteilla taipumus nousta pintaan ja esille herkemmin. Toisaalta oikein johdettuna kovat ajat voivat myös laskea konfliktiherkkyyttä, jos kaikille työntekijöille saadaan synnytettyä, tai heille on aiemmin synnytetty vahva yhteenkuuluvuuden yhteisöllinen tunne. Jos organisaatio sietää konfilkteja hyvin, niin se voi keskittyä tekemään oikeita asioita, jolloin päästään onnistumisiin. Onnistumiset aikaansaavat onnistumisia. Tämän on kuitenkin oltava organisaation tietoinen valinta. Konfliktissa ei ole kyse oikeasta tai väärästä, vaan se on aina seuraus ja oire jostain muusta - konfliktit kulminoituvat ja alkavat ihmisten välisistä suhteista, mutta lopulta ne vaikuttavat koko organisaation toimintaan.