Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2010.
Johtajuudessa ei ole mystiikkaa, vaan se on havainnoitavissa ja opittavissa. Käytännöt perustuvat osaamisiin ja niitä voidaan oppia parhaiten käytännössä harjoittelemalla. Tekemällä oppimista voi tehostaa kirjaamalla ajatuksia ja kokemuksia ylös ja analysoimalla näitä aika-ajoin. Johtajaksi kasvamista voi tehostaa esimerkiksi johtamisen päiväkirjan avulla.

Hyvä itsensä johtaja

Itsensä johtamisen merkitys on nykyään ilmeisempää kuin koskaan aiemmin. Muuttuva liiketoimintaympäristö, nopea teknologinen kehitys ja kasvaneet kasvupaineet vaativat reagointiherkkyyttä, luovuutta ja oppimistaitoja.   Oman mielen johtaminen voidaan jakaa neljään elementtiin: muutosjoustavuuteen, minäjoustavuuteen, tulosjoustavuuteen ja sinäjoustavuuteen, (H.Åhman 2003) - tai kuten Sydänmaalakka kiteyttää: ammatilliseen kuntoon, fyysiseen kuntoon, psyykkiseen kuntoon ja sosiaaliseen kuntoon. Itseä voidaan ohjata ja kehittää kriittisellä itsereflektiolla ja tiedostamisella. Hyvä itsensä johtaminen vapauttaa ja varastoi energiaa. Hyvä itsensä johtaja on hyvä johtaja. Hyvälle johtajalle on tunnusomaista hyvä itseluottamus ja itsetuntemus.

Vakaa eettinen johtajuus

Eettisen johtajuuden ytimessä ovat periaatteet yksilöiden kunnioittamisesta, muiden palvelemisesta, sekä rehellisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Eettinen johtaja huomaa toisten tarpeet ja kohtelee muita oikeudenmukaisesti ja välittää muista. Johtajuus on suuruutta kaikessa mitä teemme. Visionaarinen johtaja näkee kauas. Realistinen johtaja vastaa faktoihin. Eettinen johtaja on huomaavainen. Rohkea johtaja on aloitteellinen. Johtamismalli muistuttaa meitä johtajuuden moraalisesta ulottuvuudesta.

Transformationaalinen johtaminen

Transformaationaalinen johtaminen voisi olla normaalia tavoite- ja päämääräorientoitunutta johtamista. Tämän johtamisteorian osa-alueet ja tavat voidaan kiteyttää seuraavasti: Ihanteellistava vaikuttaminen, yksilöllinen huomioiminen, innoittava motivointi ja älyllinen stimulointi. Vastavuoroisesti alaistaidoille voidaan asettaa samankaltaisia odotuksia, jonka ansiosta yksilön suoritustaso on odotetulla tasolla tai odotuksia parempi. Johtamismallin vahvuutena voidaan nähdä sen nykyaikaisuus ja arvopohjaisuus, ja heikkoutena sen painotus ylempään johtoon.