Myynnin Muistikirja

Tuotteiden tarkoituksena on käydä kaupaksi.Tuotannon tehtävänä on pitää asiakkaat tyytyväisinä. Tämä onnistuu maksavien asiakkaiden avulla. Tuotekehityksen tehtävä on vastata tulevaisuuden tuotto-odotuksiin ja varmistaa yrityksen jatkuvuus. Markkinoinnin tarkoituksena on muuttaa hetkelliset kustannukset lähitulevaisuuden hyödyiksi ja mahdollisimman laajaksi asiakaspohjaksi. Johdon tehtävä on saada kaikki toiminnot ymmärtämään oma roolinsa ja tehtävänsä kokonaisuuden kannalta. Tarkoituksen selventäminen sovittaa eri tehtäviä ja toimintoja toisiinsa.

Strateginen ajattelu ja organisaation toiminnan ja riippuvuussuhteiden ymmärtäminen ei yksin riitä, tai luo menestystä, vaan näiden yhteistoiminta mahdollistaa kilpailuedun syntymisen. Viisaassa organisaatiossa tietämys on yhdistelmä strategista ajattelua, ympäristön havainnointia, organisaation ymmärtämistä ja kykyä sopeutua ja vaikuttaa ympäristöön oikeilla tavoilla.

Nykyisissä organisaatioissa on syytä tiedostaa se, että johtajuutta on löydyttävä kaikilta organisaation tasoilta niin työntekijöiltä kuin pääjohtajaltakin. Riippumatta siitä millä tasolla johtaja toimii, on hänen saatava alaisensa sitoutumaan ryhmälle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden taakse. Tämän on perustuttava siihen, että ryhmän on ryhmänä ja jäsentensä kautta haluttava päämäärän saavuttamista. Johtajuus on polku ryhmän itseohjautuvuuteen. Johtaja määrittää suunnan, panokset ja pitää kuria matkalle päämäärään.

Hyvä ihmisten johtaminen perustuu siihen, että jokaista kohdellaan omana yksilönään, eri tavoin, mutta samalla arvonannolla. Kun johtaja tietää alaistensa motivaattorit, eteenpäin ajavat tekijät, ja mitä yksilöllisempää ihmisten johtaminen on, sitä tehokkaampaa se on, ja sen ihanteellisempi kokonaistilanne on.

Välikohtaus eli konflikti on aina peräisin organisaation toiminnan aiheuttamasta, tai yksilötason ongelmasta. Konfliktien ratkaiseminen kuuluu aina johtajan vastuulle. Konflikteja voidaan ratkaista parhaiten ymmärtämällä organisaation toimintaan vaikuttavien tekijöiden välisiä suhteita. Oppiva organisaatio ei koskaan toista samoja konflikteja uudestaan.

Management by objectives, eli tavoitejohtaminen on yksi yleisimmistä johtamisen lähestymistavoista. George Ordione määrittelee tavoitejohtamisen prosessiksi, jossa johto nimeää organisaation tavoitteet ja määrittelee yksilöiden päävastuualueet tulostavoitteiden muodossa. Luotuja mittareita käytetään yksikön ja yksilön toiminnan ohjaamiseen ja arvioimiseen.

Yritykset varmistavat strategiajohtamisella pitkäjänteisen kehittymisensä tavoitteet. Strategia sisältää usein muutaman vuoden tavoitteiden asettamisen. Käytäntöönviennissä tavoite pilkotaan vuositasolle. Kehityskeskustelut toimivat strategian käytäntöönviennissä avaintyökaluina. Pidemmän aikavälin tavoitteet asetetaan kehityskeskusteluissa, jotka toimivat päivittäisen arjen johtamisen tukena ja tavoitejohtamisen työkaluina. Suorituksen johtaminen yhdistää strategian päivittäiseen operatiiviseen johtamiseen. Strategian mukainen toiminta on menestyksen perusedellytys, käytäntöönvieminen on esimiesosaamisen avainvaatimuksia. Asetettuja tavoitteita ja mitareita pitää seurata. Seuranta mahdollistaa sen, että mahdollisesti tehtyihin virheisiin, pystytään tarvittaessa puuttumaan riittävän ajoissa. Useimmiten virheet eivät ole strategian luomisessa vaan sen viestinnässä ja toimeenpanossa, sekä arvioinnissa arjen työssä.