Myynnin Muistikirja

Omien ajatusten johtamiseen sisältyy kolme osa-aluetta: uskomusten ja olettamusten hallinta, sisäisen dialogin ja puheenhallinta, sekä mielikuvien hallinta. Kokonaisuuden johtamisessa on otettava lisäksi huomioon uskomukset, asenteet, minäkäsitys, itsetuontemus, tavoitteellisuus ja arvot, sekä kehomme. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa yksinkertaisesti voimaa ja kykyä muuttaa omia ajatuksia toimimattomista toimiviksi. - SL, Itsensä johtamisen viitekehys -

Tietotyön kehittyminen tuo uudenlaisia haasteita, uudenlaisen tuottavuusyhtälön, jossa tuottavuus on jatkuvan kehityksen ja työtyytyväisyyden tulos. Jatkuva kehittyminen on jatkuvaa oppimista. Oppiminen tapahtuu tiedon avulla. Tiedon jalostaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Huomisen organisaatioissa ja toiminnassa tieto on tuoretavaraa, jonka "Parasta ennen" -päiväys tulee vastaan nopeammin, kuin naapurimeijerin maidossa. Jos tänään otetaan käyttöön avaruusajan tekniikkaa kivikauden työmenetelmien tueksi, niin minkälaisia olisivat avaruusajan työmenetelmät, joilla tuettaisiin kivikauden tekniikkaa? Tarjoaako tämä mahdollisuuden "Lähitiedon" tuottamiselle? Vain 3-7% organisaation työntekijöistä omaksuu ja käyttää parhaita tapoja ja uusinta tekniikkaa.

Kaiken johtamisen lähtökohta on visio, päämäärä ja tavoitteet. Ilman niitä johtamista ei tarvita. Niin itsensä kuin organisaationkin johtamisessa lähtökohta ja tavoite on sama, vision määrittely ja sen mahdollisimman hyvä saavuttaminen. Vision ja toiminta-ajatuksen määrittely ei ole helppo asia, mutta hyvin tehty työ maksaa hyvin myös takaisinpäin. Itsensäjohtamisessa ja oman vision luomisessa peruskysymyksiä ovat: Kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Kiteytetty toiminta-ajatus ohjaa tiedostettua ja tiedostamatonta tekemistä. Vision voima perustuu tiedostamattoman toiminnan ohjaamiseen ja tukemiseen.

Oppimisen lähtökohta on oman tietämättömyytensä tunnistaminen ja hyväksyminen. Oppimista ei tapahdu, jos luulee tietävänsä miten asiat ovat. Pitää tietää, että ei tiedä, ja alkaa ihmetellä miten asiat oikeasti ovat. Oppimisen ensimmäiset portaat siis ovat, että luulee tietävänsä ja tietää, että ei tiedä. Oppimisen varsinainen ensimmäinen porras on tietäminen. Uuden tiedon hankkiminen ei riitä, vaan on myös ymmärrettävä ja sisäistettävä uusi tieto. Tietämisen ja ymmärtämisen välillä on iso ero. Ymmärtäminen on ahaa-elämyksiä ja tiedon sisäistämistä. Ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voimme viedä asiat käytäntöön ja soveltaa uutta tietoa. Soveltamisen avulla voi oppia kehittämään uusia asioita ja tietoa. Oppimisen huipentuma on se, että opin pohjalta opitaan luomaan jotain uutta. (SL:ÄIJ:154)

Luin jostain (en muista juuri nyt), että minun pitäisi antaa potkut sisäiselle kriitikolleni ja palkata sisäinen valmentaja. Ensiksi idea tuntui naurettavalta. Sen jälkeen tajusin, että olen toiminut juuri tällä tavoin jo hetken aikaa ja olen iloinen. Mieti keskustelua, joka tapahtuu pääsi sisällä kaiken päivää. Ihmiset, kuten minä, joilla on heikko itsetunto tapaavat kuunnella omaa sisäistä Kriitikkoaan, sitä pientä negatiivisuuden ääntä, joka yrittää ohjata sinua elämässäsi samalla sinua suojellen. Vaikkakin sillä on todella huono tapa hoitaa tämä homma. Kriitikko tykkää sanoa kaikkein pahimpia asioita sinusta sopiakseen omiin odotuksiisi, samalla toimien puskurina niille jutuille, jota joku ulkopuolinen voisi sanoa sinulle.