On esitetty erilaisia unohtamisteorioita. Jos emme keskity mieleen painamiseen ja käsittele muistettavaa ainesta perinpohjaisesti, emme pysty palauttamaan asiaa muistiin. Muistamattomuuteen vaikuttaa myös infoähky ja -tulva, jossa nykyään elämme.
Kulumisteorian mukaan käyttämättömät muistot ikäänkuin valuvat pois tai haalistuvat, jolloin niitä on vaikeampi hakea varastosta tarvittaessa. Näiden teorioiden lisäksi fysiologialla on vaikutusta muistamiseen monista eri syistä.
Yksinkertainen kein ounohtamisen välttämiseksi on asioiden kertaaminen. Kertausta on harrastettava riittävän useasti, jotta muistettava aines siirtyy säiliömuistiin. Oppiminen on parhaimmillaan noin 10 minuutin päästä oppimistapahtuman päättymisestä. Tällöin pitäisi suorittaa ensimmäinen kertaus. Toinen kertaus pitäisi suorittaa 24 tunnin kuluttua.
Jos emme kertaa ollenkaan, suurin osa aineistosta unohtuu ensimmäisen vuorokauden aikana ja kahden vuorokauden kuluttua muistamme aineistosta 10-15 prosenttia.
(SL:ÄIJ:150-151)
Kulumisteorian mukaan käyttämättömät muistot ikäänkuin valuvat pois tai haalistuvat, jolloin niitä on vaikeampi hakea varastosta tarvittaessa. Näiden teorioiden lisäksi fysiologialla on vaikutusta muistamiseen monista eri syistä.
Yksinkertainen kein ounohtamisen välttämiseksi on asioiden kertaaminen. Kertausta on harrastettava riittävän useasti, jotta muistettava aines siirtyy säiliömuistiin. Oppiminen on parhaimmillaan noin 10 minuutin päästä oppimistapahtuman päättymisestä. Tällöin pitäisi suorittaa ensimmäinen kertaus. Toinen kertaus pitäisi suorittaa 24 tunnin kuluttua.
Jos emme kertaa ollenkaan, suurin osa aineistosta unohtuu ensimmäisen vuorokauden aikana ja kahden vuorokauden kuluttua muistamme aineistosta 10-15 prosenttia.
(SL:ÄIJ:150-151)
Kommentit
Lähetä kommentti
Kuulisin mielelläni, jos sinulla heräsi jotain ajatuksia tähän juttuun liittyen.