Myynnin Muistikirja

On aika laittaa muistikirja kiinni tältä vuodelta:) Mielenkiintoisia asioita on tapahtunut ja tapahtuu. Jos kuluneesta vuodesta pitäisi poimia jotain opetuksia tai mieleenpainuneita yksityiskohtia, niin niistä varmaan suurin ja tärkein on se, että visiosta tulee tunteiden ja tekojen toimesta totta. Uskotko? Palataan ensivuonna! Menestystä! Pasi :)

Sosiaalinen media ja työkalut kehittyvät jatkuvasti. Osa some -periaatteista on kuitenkin pysyvämpää sorttia, ja niistä on hyötyä, jos haluat viehättää asiakkaitasi ja rakentaa brändiä, josta tykätään ja pidetään. Seuraavien viestien kuusi vihjettä ovat kullanarvoisia: #1 Kuuntele ensin, äläkä lopeta kuuntelua koskaan Niin houkuttelevalta, kuin se tuntuukin, että osallistuu keskusteluun, kannattaa aina muistaa että 50% viestinnästä on kuuntelua ja 50% puhetta. Jos asiakkaat haluavat äänensä kuuluviin, sosiaalinen media tarjoaa tähän oivat välineet, ja samalla se tarjoaa oivat välineet asiakkaiden kuuntelemiseen.

Testaamisella pyritään poistamaan mahdolliset määrittely- ja toimintavirheet, varmistetaan ohjelmiston toiminnallinen ja ohjelmallinen laatu, sekä vähennetään riskikohteita. Testauksella pyritään optimoimaan projektin kustannus-hyöty -suhde. Testausprosessin lähtökohtana on yritystasoinen testistrategia, jossa määritetään tavoitteet, prioriteetit, toimitus- ja keskeytysehdot testauksen vaiheineen, sekä testauksen toimintatavat. Jokaiselle projektin vaiheelle tehdään yksityiskohtainen testaussuunnitelma, jossa kuvataan vaiheiden sisäiset vastuut, tekijät ja aikataulut, sekä testauksen kohdennusalueet, testiympäristöt ja versioinnit. * Perustestausprosessi sisältää viisi päävaihetta; suunnittelu, määrittely, suoritus, kirjaus ja testauksen tarkistus * Testaus voidaan jakaa viiteen päätasoon; hyväksymistestaus, regressiotestaus, happotestaus, pilottitestaus ja käyttöönottotestaus. Testausprosessi voidaan organisoida osaksi pääprojektia tai sitä varten voidaan perustaa oma testipr

Vaatimusmäärittelyn tärkein osuus projektin aikataulun ja budjetin varmistamiseksi on vaatimusten hallintaprosessi. Hallintaprosessi sisältää * Vaatimusten, arkkitehtuurin, laadun, dokumentaation, versioinnin ja säilytyksenhallintaa * Työprosessin ja muutoshallintaprosessin hallintaa, eli kuka tekee ja mitä, ja kuka hoitaa muutokset * Vaatimuksiin tulevien muutosten hallintaa, sekä muutosten luokittelua, käsittelyä ja vaikutusten arviointia. Vaatimusmäärittelyn testauksella varmistetaan, että hahmoteltu tietojärjestelmä vastaa sille asetettuja tilaajan tarpeita ja vaatimuksia, määrittelykuvaukset noudattavat sovittuja ohjeita, standardeja ja systeemityömenetelmiä. Testauksen suunnittelu kohdistuu lähinnä vaatimusmäärittelyn sisällölliseen testaukseen ja siinä pyritään todentamaan ja arvioimaan käyttötapausmallin ja liiketoiminnan käsitemallin sisältöjä ja tekotapoja esimerkkitapauksilla.

Vaatimusmäärittelyllä tarkoitetaan vaatimusten keräämistä, tarkentamista, mallintamista, sekä muutostenhallintaa. Vaatimusten kerääminen ja mallintaminen ei ota kantaa toteutustekniikkaan. Vaatimusmäärittelyssä on hyvä keskittyä vastaamaan kysymyksiin mitä, mikä, ja miksi, eli mikä on ratkaistava ongelma, miksi järjestelmää tarvitaan, mitä tietoa järjestelmä tuottaa ja käyttää, mitä liittymiä järjestelmällä on. Määrittelyn pyrkimyksenä on ennakolta varmistaa, että kaikki tarpeet otetaan huomioon ja selvitetään mitkä järjestelmän piirteet vastaavat tarpeisiin. Tietojärjestelmäprojektien lähtökohtana pitää aina olla liiketoiminta ja sen tarpeet.

Riskienhallinnalla tarkoitetaan projektille epäsuotuisien tapahtumien ennakointia, riskitekijöiden tunnistamista, vaikutusten arviointia, sekä ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelua ja toimeenpanoa projektin onnistumisen varmistamiseksi. Riskienhallinnan prosessissa: Listataan, luokitellaan ja kuvataan tunnistetut riskitAnalysoidaan toteutumisen todennäköisyys ja vaikutuksen suuruus, sekä tunnistetaan projektin kriittiset osa-alueet ja valitaan soveltuvimmat menetelmät riskien todennäköisyyden pienentämiseen, siirtämiseen ja kantamiseen. Prosessissa suunnitellaan lisäksi riskienhallinnan toimenpiteet, ajankohdat, niiden vastuut ja kustannukset. Riskienhallinta on systemaattista laadunvarmistusta, jossa hyödynnetään kaikkia mahdollisia näkökulmia, asiantuntijoita, kokemuksia ja tietoa, sekä dokumentoidaan nämä tulevaa tekemistä varten.

Projektin muutoshallinta varmistaa sen, että projektissa tehdään vain se, mikä on suunniteltu tehtäväksi, jolloin se suojelee projektia tarpeettomilta muutoksilta.  Muutoshallinta parantaa päätösten laatua valvomalla, että päätöstenteon kannalta tärkeät osapuolet ovat mukana päätösten tekemisessä ja ymmärtävät päätettyjen muutosten vaikutukset.  Toimiva muutoshallinta estää projektin paisumisen ja varmistaa muutosten dokumentoinnin.

Laadunhallinan ja -varmistuksen perusidea sisältää aina jatkuvan kehittämisen näkökulman. Projektien laadunhallintaa voidaan parantaa selkeyttämällä seuraavia osa-alueita: Ohjauksen käytännöt, kokoukset, raportointi ja seuranta Tiedottamisen ja viestinnän käytännöt, kuka, mitkä, koska ja kenelle Riskien seuranta, tietojen ylläpito, varautumissuunnitelma ja niiden käyttö Varmistuksen ja valvonnan menetelmät, katselmoinnit, tarkastukset ja auditoinnit Muutoshallinnan toiminta, kuka ehdottaa, suunnittelee ja hyväksyy muutokset ja miten Ohjelmistotuotannon räätälöinnin ja projektihallinnan työkalut ja käytettävät työvälineet Projektityön yleiset hankintakäytännöt, esittely, tilaaminen ja hyväksyminen ja jatkokäyttö

Projektin kokonaislaatu muodostuu tuotteen, toimitusprosessin ja lopputuloksen laadusta.  Laadunhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, menettelyitä ja toimintatapoja, joilla varmistetaan projektin lopputulosten toteutuminen määritysten ja vaatimusten mukaisesti. Laatua voidaan hallita katselmoinneilla, versio- ja muutoshallinnalla, riskienhallinnalla, sekä testauksella, joiden käytänteet ja menetelmät kuvataan yleensä projektisuunnitelmassa.

Projektilla on aina alku ja loppu. Jokaiselle projektille on tehtävä loppuraportti ja pidettävä päätöskokous, jossa arvioidaan projektin tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, sekä varmistetaan saatujen oppien huomioiminen tulevaisuudessa.. Päätöskokouksen tarkoitus on täydentää projektin loppuraporttia, varmistaa jatkuva kehitys, hyväksyä projektin tulokset, vapauttaa projektiorganisaatio ja sopia lisätoimenpiteistä seurannan ja tavoitepoikkeamien korjaamiseksi. Projektin jälkiarvioinnilla ja seurannalla varmistetaan jatkotoimenpiteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, sekä tuetaan liiketoimintajohdon strategista päätöksentekoa jatkotoimenpiteistä.

Projektin ohjaus on konkreettista ja yksinkertaista ja sen avulla varmistetaan onnistumisen edellytykset ja työrauha.  Ohjauksen perustana on tulevan ennakointi. Projektin ohjaus tapahtuu projektin aloituksessa ja kokouksissa, raportoinnin, muutoshallinnan, viestinnän ja päivittäisjohtamisen keinoin. Projektin seurannassa tiheät seurantavälit, tehokkaat kokoukset ja selkeä raportointi yhdessä sitoutuneen projektihenkilöstön kanssa muodostavat parhaiden käytäntöjen ytimen. Johdon sitoutuminen on projektin onnistuneen läpiviennin ehdoton edellytys. 

Projektia voidaan käyttää organisaatiomuutoksen toimeenpanon välineenä. Muutos voi olla toiminnallinen, tekninen tai henkinen muutos.  Muutoksen onnistumisen edellytyksiä voidaan parantaa varmistamalla ihmisten sitoutuminen, muokkaamalla kulttuuria ja ehkäisemällä muutosvastarintaa. Muutosvastarinta on normaalia ja väistämätöntä, vaikka itse muutoksen syys olisikin rationaalisesti perusteltavissa. Vastarinta johtuu muutokseen kohdistuvasta pelosta ja epävarmuudesta.  Muutosvastarintaa voidaan ehkäistä viestinnällä, jossa yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi kerrotaan ja kuvataan se mistä luovutaan ja se mitä saadaan tilalle. "Ihmisten ei voida olettaa pääsevän hyviin tuloksiin, jos he eivät ymmärrä mitä heidän halutaan saavan aikaan." -Tuntematon projektijohtaja-

Projektitoiminnan onnistuminen ja tehokkuus muodostuvat kolmen tekijän yhteispelistä: projektisalkun hallinnasta, (monta projektia) ohjausryhmien tehokkuudesta sekä yhtenäisestä ja jämäkästä projektin hallinnasta, (yksi projekti). Projektisalkunhallinta on osa organisaation johtamisjärjestelmää, jolla projektit kytketään strategiaan. Salkunhallinnan pyrkimyksenä on optimoida salkussa olevien projektien hyödyt liiketoiminnalle, sekä kontrolloida ja optimoida organisaation resurssien käyttöä. Projektisalkunhallinnassa pyritään tunnistamaan projektien liiketoiminnalliset tavoitteet ja toiminnan kehittämistavoitteet, joita mitataan projektien jälkeen. Tunnistamisella pyritään arvioimaan liiketoiminnan saavutettavat käyttöhyödyt ja tulokset ennen projektien varsinaista suunnittelua.