On olemassa kolme kysymisen aluetta, joilla parannetaan ja vahvistetaan sekä johdon tehokkuutta että jokaisen muunkin taitoja ja osaamista.
Ensimmäinen alue on kyky esittää kysymyksiä itsestään. Kaikki meistä joutuvat joskus tiedostamaan omia tuottamattomia tottumuksiamme ja rutiineitamme.
Hyvät esimiehet osaavat siis kysyä muilta mitä he voisivat tehdä paremmin tai toisin. Kysymysten oikea-aikainen esittäminen, rakentava lähestymistapa ja rehellisyys ovat kriittisiä lopputuloksen kannalta.
Toinen alue on kyky esittää kysymyksiä suunnitelmista ja hankkeista. Haasteena on kyseenalaistaa hankkeita tavalla, joka ei ainoastaan ennakoi tulevaa työtä, mutta myös luo suhteita ja auttaa mukana olevia ihmisiä oppimaan ja kehittymään tekemisessään ja ihmisinä.
Tämä ei tarkoita, että kysymykset eivät voi olla kovia ja suoria, päinvastoin, hyvässä hengessä tehdyillä kysymyksillä nopeutetaan edistymistä, varmistetaan oletuksia ja ratkaistaan ongelmia. Monet parhaimmista johtajista osaavat käynnistää vuoropuhelun, joka auttaa ihmisiä löytämään ja tekemään itse omat johtopäätöksensä siitä, mitä voidaan tehdä suunnitelmien parantamiseksi.
Kolmantena alueena on taito kysyä organisaatioon ja sen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Johtajilla on velvollisuus etsiä uusia menetelmiä ja tapoja, jotta koko organisaatio pystyy työskentelemään entistä tehokkaammin. Saavuttaakseen tavoitteitaan heidän täytyy esittää kysymyksiä käytäntöihin, prosesseihin ja rakenteisiin liittyen: Miksi teemme asioita tällä tavalla? Onko parempia lähestymistapoja?
Useimmat meistä eivät juurikaan ajattele miten muodostamme kysymyksiämme. Kysymysten muotoilun ottaminen osaksi omia toimintaprosessejamme tekee meistä kuitenkin lähtökohtaisesti parempia johtajia, ja se voi samalla opettaa myös muita kehittymään.
Heräsikö mitään ajatuksia? Jos haluat, laita teksti eteenpäin ja linkitä takaisinpäin.
Ensimmäinen alue on kyky esittää kysymyksiä itsestään. Kaikki meistä joutuvat joskus tiedostamaan omia tuottamattomia tottumuksiamme ja rutiineitamme.
Hyvät esimiehet osaavat siis kysyä muilta mitä he voisivat tehdä paremmin tai toisin. Kysymysten oikea-aikainen esittäminen, rakentava lähestymistapa ja rehellisyys ovat kriittisiä lopputuloksen kannalta.
Toinen alue on kyky esittää kysymyksiä suunnitelmista ja hankkeista. Haasteena on kyseenalaistaa hankkeita tavalla, joka ei ainoastaan ennakoi tulevaa työtä, mutta myös luo suhteita ja auttaa mukana olevia ihmisiä oppimaan ja kehittymään tekemisessään ja ihmisinä.
Tämä ei tarkoita, että kysymykset eivät voi olla kovia ja suoria, päinvastoin, hyvässä hengessä tehdyillä kysymyksillä nopeutetaan edistymistä, varmistetaan oletuksia ja ratkaistaan ongelmia. Monet parhaimmista johtajista osaavat käynnistää vuoropuhelun, joka auttaa ihmisiä löytämään ja tekemään itse omat johtopäätöksensä siitä, mitä voidaan tehdä suunnitelmien parantamiseksi.
Kolmantena alueena on taito kysyä organisaatioon ja sen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Johtajilla on velvollisuus etsiä uusia menetelmiä ja tapoja, jotta koko organisaatio pystyy työskentelemään entistä tehokkaammin. Saavuttaakseen tavoitteitaan heidän täytyy esittää kysymyksiä käytäntöihin, prosesseihin ja rakenteisiin liittyen: Miksi teemme asioita tällä tavalla? Onko parempia lähestymistapoja?
Useimmat meistä eivät juurikaan ajattele miten muodostamme kysymyksiämme. Kysymysten muotoilun ottaminen osaksi omia toimintaprosessejamme tekee meistä kuitenkin lähtökohtaisesti parempia johtajia, ja se voi samalla opettaa myös muita kehittymään.
Heräsikö mitään ajatuksia? Jos haluat, laita teksti eteenpäin ja linkitä takaisinpäin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kuulisin mielelläni, jos sinulla heräsi jotain ajatuksia tähän juttuun liittyen.