~ This Post Isn’t Worth Your Time – Brave Now, Chris Brogan ~
Tämä viesti ei ole aikasi arvoinen – Vaan rohkeutesi. Olen viettänyt suuren osan elämästäni aliarvostaen itseäni. Olen sanonut, “En ole tehnyt juuri mitään” tai “Ei tämä ole kovinkaan kummoinen juttu” tai “En todellakaan tiedä miksi joku välittäisi tästä.”
Ollakseni täysin rehellinen, minulla on ollut kahdenlaisia tunteita: yksi, että edellämainittu on totta, ja kaksi, että tuolla ulkona on vain niin monta ihmistä, jotka soittavat torviaan niin kovaa, että mielestäni maailma tarvitsee jonkun, joka hoitaa hommansa hiljaisesti korostamatta liiaksi omaa tekemistään.
Monet peräkkäiset kokemukseni ovat auttaneet minua huomaamaan, että sekä sinun että minun, meidän on lopetettava käyttämästä sellaista kieltä, joka väheksyy omia aikeitamme ja osaamistamme. Meidän on aika olla arvokkaita.
Kuuntelin läjän Marc Maronin haastatteluita eri komedianäyttelijöiden kanssa hänen kuuluisissa WTF Podcasteissaan. Niiden joukosta kiinnitin erityisesti huomioni Chris Elliottiin ja siihen miten usein hän pyysi anteeksi tai alensi itseään. Verrattuna muihin koomikoihin, joita olen kuunnellut viimepäivien aikana, Elliot todellakin tiputti itsensä alas.
Toisinaan oli kyllä selvää, että hän vitsaili, kun taas toisinaan tämä ei ollut aivan yhtä selvää. Kaiken tämän lopputuloksena oli kuitenkin se, että jäin miettimään, “Ehkä hän ei olekaan niin kiinnostava.” Tämä johtui siitä, että vaikka kuuntelin ihmisiä, jotka olivat vain hiuksen hienosti paremmalla itseluottamuksella varustettuja ja, jotka kuulostivat siltä, että he tykkäsivät siitä mitä he tekivät, he kiinnostivat minua ja minullekin itsellenikin tuli hyvä mieli.
Tarkoitan: itsensä alentaminen vaatii uhrinsa. Se vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka kuulevat sinun tekevän näin.
Suurin osa siitä mitä teemme, jolla alennamme itseämme, tulee sanavalinnoistamme. Olemme ripeitä lisäämään “ei mitään ihmeellistä” tai “ei tämä ole tärkeätä” -merkinnän omiin töihimme. Osaamme sanoa nopeasti, “hei, tämänhän osaa tehdä kuka vain.” Teen itsekin tätä jatkuvasti.
Voisin luetella toistasataa tällaista samanlaista lausahdusta. Vertailemme itseämme mielellään joihinkin tunnetumpiin hahmoihin, kuten “minä en todellakaan ole mikään Chris Brogan tai jotain, vaan...” olen kuullut näitä juttuja tuhansittain, ja silti hätkähdän joka kerran.
Teemme tätä myös eleillämme. Kävelemme katse maassa tai siirrymme seinäruusuiksi juhlissaamme tai kiirehdimme, jos olemme tapaamassa jonkun jota ihailemme. On olemassa satoja (tai tuhansia?) tapoja “kertoa” toiselle, että, “En koe olevani kovinkaan arvokas..” Vihje: jos kerrot tätä viestiä muille kehonkielellä ihmiset HUOMAAVAT sen.
En kannata ylpeilyä, vaan paremminkin ehdotan, että lopetat sanallisen alentamisesi ja oman työsi väheksymisen.
Ole rohkeasti se kuka olet ja mitä olet luonut. Anna näiden puhua omasta puolestaan. Huolehdi sen sijaan siitä, että ne jotka hyödyntävät sinun aikaansaannoksiasi tietävät, että sinä olet tehnyt ne. (Huomaathan, että sanoin auttaakseni “ ne jotka hyödyntävät sinun aikaansaannoksiasi ” enkä tarkoittanut kaikkia niitä, jotka hengailevat mukana. Tiedätkö miksi huono markkinointi vaikuttaa ylimieliseltä? Koska on ylimielistä kertoa jotain kaikille, kun vain muutamien pitäisi tietää siitä.)
Tästä eteenpäin sinun rohkeutesi edellyttää sitä, että lopetat tuotostesi väheksymisen. Keskity mieluummin parantamaan työsi laatua. Mittaroi itseäsi (ja vain itseäsi) työsi arvon suhteen ja asettamiesi tavoitteidesi saavuttamisen suhteen (älä koskaan suhteessa muiden aikeisiin). Älä anna ulkoisten systeemien ohjata sinua vaan käytä mieluummin sisäistä mittaristoasi. Ei mitaleita, ei sijoituksia, ei mitään sellaisia juttuja, jotka perustuvat muiden käsityksiin.
Olet oman vaivannäkösi ja aikasi arvoinen. Olet niiden arvoinen. Arvioit itse omia tekemisiäsi ja vain sinä voit niitä arvioida. Sillä mitä pomosi tai työkaverisi sanovat ei ole koskaan yhtä paljon merkitystä, kuin sillä mikä on oma käsityksesi omasta työstäsi ja sen parantamisesta.
Sovitaan tästä yhdessä. Okei?
~ This Post Isn’t Worth Your Time – Brave Now, Chris Brogan ~
Tämä viesti ei ole aikasi arvoinen – Vaan rohkeutesi. Olen viettänyt suuren osan elämästäni aliarvostaen itseäni. Olen sanonut, “En ole tehnyt juuri mitään” tai “Ei tämä ole kovinkaan kummoinen juttu” tai “En todellakaan tiedä miksi joku välittäisi tästä.”
Monet peräkkäiset kokemukseni ovat auttaneet minua huomaamaan, että sekä sinun että minun, meidän on lopetettava käyttämästä sellaista kieltä, joka väheksyy omia aikeitamme ja osaamistamme. Meidän on aika olla arvokkaita.
Älä Anna Sisäiselle Kriitikollesi Mikkiä
Lukaisepa tämä vanha viestini vuodelta 2004 sisäisen valmentajan palkkaamisesta. Olen ollut tätä samaa mieltä pitkään. Sisäinen Kriitikkosi on totta, ja sille on todellista käyttöä, mutta se on myös ääni, joka on syytä kääntää hieman hiljemmalle. Minusta tuntuu, että me väheksymme omia tekemisiämme, jos alennamme puheissamme itsemme pienemmiksi-kuin-me-oikeasti-olemme, tai jos haemme anteeksiantoa muilta meidän omille tekemisillemme, emme todellisuudessa palvele ketäänKuuntelin läjän Marc Maronin haastatteluita eri komedianäyttelijöiden kanssa hänen kuuluisissa WTF Podcasteissaan. Niiden joukosta kiinnitin erityisesti huomioni Chris Elliottiin ja siihen miten usein hän pyysi anteeksi tai alensi itseään. Verrattuna muihin koomikoihin, joita olen kuunnellut viimepäivien aikana, Elliot todellakin tiputti itsensä alas.
Toisinaan oli kyllä selvää, että hän vitsaili, kun taas toisinaan tämä ei ollut aivan yhtä selvää. Kaiken tämän lopputuloksena oli kuitenkin se, että jäin miettimään, “Ehkä hän ei olekaan niin kiinnostava.” Tämä johtui siitä, että vaikka kuuntelin ihmisiä, jotka olivat vain hiuksen hienosti paremmalla itseluottamuksella varustettuja ja, jotka kuulostivat siltä, että he tykkäsivät siitä mitä he tekivät, he kiinnostivat minua ja minullekin itsellenikin tuli hyvä mieli.
Tarkoitan: itsensä alentaminen vaatii uhrinsa. Se vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka kuulevat sinun tekevän näin.
Viestintä on 10% esiintymistä, 90% kieltä ja 100% itseluottamusta
Jännää sinällään, mutta vain hetki ennen kuin aloitin kirjoittamaan tätä viestiäni, joku laittoi minulle valittelutwiitin (titityyn). Mielessäni kävi, että en oikeasti halunnut lohduttaa tätä ihmistä yhtään. Ajattelin sen sijasta, “Ketä kiinnostaa? Mene ja tee jotain järkevää. Lopeta itsesäälissä kieriskelysi!”Suurin osa siitä mitä teemme, jolla alennamme itseämme, tulee sanavalinnoistamme. Olemme ripeitä lisäämään “ei mitään ihmeellistä” tai “ei tämä ole tärkeätä” -merkinnän omiin töihimme. Osaamme sanoa nopeasti, “hei, tämänhän osaa tehdä kuka vain.” Teen itsekin tätä jatkuvasti.
Voisin luetella toistasataa tällaista samanlaista lausahdusta. Vertailemme itseämme mielellään joihinkin tunnetumpiin hahmoihin, kuten “minä en todellakaan ole mikään Chris Brogan tai jotain, vaan...” olen kuullut näitä juttuja tuhansittain, ja silti hätkähdän joka kerran.
Teemme tätä myös eleillämme. Kävelemme katse maassa tai siirrymme seinäruusuiksi juhlissaamme tai kiirehdimme, jos olemme tapaamassa jonkun jota ihailemme. On olemassa satoja (tai tuhansia?) tapoja “kertoa” toiselle, että, “En koe olevani kovinkaan arvokas..” Vihje: jos kerrot tätä viestiä muille kehonkielellä ihmiset HUOMAAVAT sen.
ÄLÄ Keikuta Venettä
En todellakaan suosittele, että rupeat ylpeäksi. En myöskään sano, että sinun kannattaa paukutella henkseleitäsi ja kehuskella. Se mitä yritän sanoa on, että sinun velvollisuutesi on luoda ja olla oma itsesi, ei parempaa, eikä huonompaa.En kannata ylpeilyä, vaan paremminkin ehdotan, että lopetat sanallisen alentamisesi ja oman työsi väheksymisen.
Ole rohkeasti se kuka olet ja mitä olet luonut. Anna näiden puhua omasta puolestaan. Huolehdi sen sijaan siitä, että ne jotka hyödyntävät sinun aikaansaannoksiasi tietävät, että sinä olet tehnyt ne. (Huomaathan, että sanoin auttaakseni “ ne jotka hyödyntävät sinun aikaansaannoksiasi ” enkä tarkoittanut kaikkia niitä, jotka hengailevat mukana. Tiedätkö miksi huono markkinointi vaikuttaa ylimieliseltä? Koska on ylimielistä kertoa jotain kaikille, kun vain muutamien pitäisi tietää siitä.)
Aseta Sisäiset Mittarisi
Mittaa vain omaa tekemistäsi. Älä jaa tuloksiasi muiden kanssa, koska he eivät ole sitä pyytäneet, eivätkä he kuitenkaan välitä. Jos olet sitä mieltä, että jokin mitä olet tehnyt, ei ole riittävän hyvää, tee jotain parantaaksesi sitä, tai yksinkertaisesti tee seuraavalla kerralla paremmin. Älä hukkaa ihmisten aikaa kertomalla heille näitä yksityiskohtia. Nämä ovat sinun omia ongelmiasi, ei heidän.Tästä eteenpäin sinun rohkeutesi edellyttää sitä, että lopetat tuotostesi väheksymisen. Keskity mieluummin parantamaan työsi laatua. Mittaroi itseäsi (ja vain itseäsi) työsi arvon suhteen ja asettamiesi tavoitteidesi saavuttamisen suhteen (älä koskaan suhteessa muiden aikeisiin). Älä anna ulkoisten systeemien ohjata sinua vaan käytä mieluummin sisäistä mittaristoasi. Ei mitaleita, ei sijoituksia, ei mitään sellaisia juttuja, jotka perustuvat muiden käsityksiin.
Olet oman vaivannäkösi ja aikasi arvoinen. Olet niiden arvoinen. Arvioit itse omia tekemisiäsi ja vain sinä voit niitä arvioida. Sillä mitä pomosi tai työkaverisi sanovat ei ole koskaan yhtä paljon merkitystä, kuin sillä mikä on oma käsityksesi omasta työstäsi ja sen parantamisesta.
Sovitaan tästä yhdessä. Okei?
~ This Post Isn’t Worth Your Time – Brave Now, Chris Brogan ~
Kommentit
Lähetä kommentti
Kuulisin mielelläni, jos sinulla heräsi jotain ajatuksia tähän juttuun liittyen.